|
KANSAINVÄLINEN MOOTTORIPYÖRÄILIJÖIDEN KOKOONTUMISAJO
|
SUKUPOLVET KOHTASIVAT KOKKO-TREFFENISSÄKokko-treffen vietettiin tänä vuonna jälleen loistavissa olosuhteissa. Kesän korvalla oli Himangan Sautinkarille kerääntynyt jälleen runsaslukuinen osallistujajoukko ympäri Suomea viettämän yhdessäolon juhlaa. Ralliportille muodostui jo hyvissä ajoin perjantaina jono värikästä motoristiporukkaa. Ralliportista motoristit jakaantuvat kuka alueen mökkeihin ja kuka teltta-alueelle majoittuen. Kokko-Treffenissä ei iällä ole merkitystäKokko-treffen on yksi suomen vanhimmista kokoontumisajoista. Tänäkin vuonna mukana oli motoristeja, jotka ovat osallistuneet ralliin lähes sen aluajoista saakka saakka 70-luvulla. Vankan ja uskollisen kävijäkunnan lisäksi Kokko-treffen vetää puoleensa nuorempaa osallistuja kaartia mm. rennon ja välittömän tunnelman vuoksi. Siksi Kokko-treffen on oiva foorumi, jossa eri ikäiset motoristit kohtaavat. Vaikka yhdessäolo on kokoontumisajoissa hauskanpitoa ja yhteishengen kohotusta, niin nuotioiden ja tuoppien äärellä eri-ikäiset motoristit kohtaavat kokemuksineen myöskin vakavammin . Jo 37. kerran järjestetyssä Kokko-Treffenissä etuna moneen muuhun ralliin verrattuna on se, että ikäjakautuma on todella laaja, nuorimmista kevarikuskeista vanhempiin seniorimotoristeihin.
Tamperelaisen Sirpa Sauvolan mielestä Kokko-Treffenissä ei ikäjaottelua synny, vaan kaikki ovat ihan samaa porukkaa. ”Vertaillaan moottoripyöriä ja keskustellaan aiheeseen liittyvistä asioista” Vaikka Sirpa on jo elämää enemmänkin nähnyt, niin hänen mielestään nuoret suhtautuvat hyvin myös kokoontumisajojen ”vanhempaan kaartiin”. Konkareita, joilla on vankat mielipiteet, kannattaa kuunnella Treffeniin oli saapunut jo 33. kerran Berndt Tillander Helsingistä. Paikallista moottoripyöräkerhoa, Helsingin Moottoripyöräkerhoa, edustava Tillander on todella pitkän linjan motoristi. Jo 60-luvula hän on osallistunut erilaisiin moottoripyörä tapahtumiin tavalla taikka toisella ja hän on ollut perustamassa paikallisia moottoripyörä kerhoja eripuolin Suomea. Kawasaki Voyageria käskevästä Tilladerista voisi sanoa ,että hänellä jos kellä olisi juttua ja tarinaa kerrottavana. Hänen matkoistaan ympäri Eurooppaa voisi kirjoittaa romaanin jos toisenkin ja näistä kokemuksista hänellä on mm. liikenteestä vankat mielipiteet. Tillander on toiminut Suomessa vankkana moottoripyöräkerhotoiminnan puolestapuhujana ja hänen mielestään kerhotoiminta on eräs moottoripyöräilykehitystyön kulmakiviä. Hän pitää tärkeänä kerhotoiminnassa, että kerhot järjestäisivät yhä enemmän ajoharjoittelua radoilla. Nuorten mukaan ottamista kerhotoimintaan Tillander pitää tärkeänä. Hän on ollut mukana aikoinaan nk. Piikkikorttiprojektissa, jossa nuori motoristi aloittaa uransa kevyestä ja heikompi tehoisesta moottoripyörästä. Oman pyörän hallinta on muun liikenteen joukossa erittäin tärkeää. Tillander pitää Ruotsin ajokulttuuria esimerkillisenä jossa autoilijat ottavat motoristin huomioon aivan eri tavalla mitä Suomessa vaikka pientä parannusta Suomessakin on tapahtunut. Sirpa Sauvola on ajanut vuodesta 1999 ja nykyisin hänellä on BMW F600 GS. Vaikka hän ei enää ihan aloittelija ole, niin hän kertoo osallistuvansa joka kevät ajoharjoittelukursseille. Hän myöskin kertoo ajavansa mielellään omassa rauhassa hiljaisilla teillä omaan tahtiinsa. Sirpa, kuten useat muut, ovat huolissaan liikenneturvallisuudesta. Hänen mielestään joissain asioissa olisi asenteissa korjaamisen varaa, niin autoilijoilla kuin myös motoristeilla. ”Motoristilla olisi tärkeää tuntea omat rajansa ja useinhan käy niin että joukossa tyhmyys tiivistyy” hän toteaa. Asenteita ja ajotaitoa kehittämällä parempaan turvallisuuteen Kokoontumisajot on oiva foorumi, jossa eri ikäiset motoristit voivat vaihtaa kokemuksiaan. Nuoret ovat intoa täynnä ja vaikka he on kehittyneet mopo- ja piikkiaikoina ”vallan verrattomiksi ja erittäin hyviksi kuljettajiksi”, niin asenteissa olisi vielä paljon kehittämisen varaa.. Turhat koheltamiset liikenteessä johtavat usein turhiin onnettomuuksiin. Nuoret kokevat usein yhteiskunnallisesti järjestetyn asennekasvatuksen heidän itsemääräämisoikeuden rajoituksena. Näyttämisenhalu ja omien rajojen etsiminen liikenteessä osoittaa piittaamattomuutta itsestään ja muita tiellä liikkujia kohtaan. Asenteisiin voidaan kuitenkin vaikuttaa. Kokeneilla kuljettajilla on ensinnäkin elämän viisautta ja toiseksi heillä on käsitys siitä miten moottoripyöräilyyn voi suhtautua turvallisesti, mutta siitä kuitenkin nauttien. Varttuneidenkin motoristien olisi tietenkin hyvä muistaa harjoituttaa ajotaitojaan säännöllisesti. Siellä missä kaiken ikäiset motoristit kokoontuvat, ajoharjoittelu radoilla sekä kokoontumisralleissa, kannattaa vaihtaa mielipiteitä eri ikäisten kesken. Toisilta voi saada hyviä vinkkejä ajamiseen, pyörän korjaamiseen ym. sekä ennen kaikkea turvallista asennoitumista liikenteeseen.
Tulokset:
Pisimmän matkan ajanut mies
1. Lehtinen Ilpo 532 km Espoo Pisin matka nainen:
Mäntyranta Niina 420 km Ruotsi
1. Joensuu Sonja 558 km Kittilä Pisin matka alle 125 cc Pisin matka sivuvaunu Pisin matka trike Kauimpaa tullut kerho Pisimmän matkan ajanut kerho
Epäviralliset tulokset
Markku Nukari 26,9 sek.
Veli-Matti Rimpioja 26 sek.
Maaret Iijolainen 40 sek.
Sami Pajarinen 1,24 sek.
Maisa Latvala
Piritta Ahtimaa
Raine Latvala
Seija Björk KÄVIJÄMÄÄRÄ YHTEENSÄ 1900 HENKILÖÄ. KIITOS OSALLISTUJILLE! |
Voisi kuvitella, että tapahtumassa jossa on eri ikäisiä motoristeja, väki jakaantuisi eri ryhmiin. Näin ei kuitenkaan ole Kokko-treffenissä. Nopea vilkaisu rallialueelle osoittaa, että niin eri ikäiset tuntuvat viihtyvät hyvin yhdessä. Hauskanpito ja yhdessäolo eivät tunnu olevan iästä kiinni. Kaikilla osallistujilla on samanlainen kiinnostus moottoripyöräilyyn ja samanlainen tarve kokoontua yhteen pitämään hauskaa.
