Suzuki DR 350

Kun minulla ei ole paljoakaan kokemusta vielä, niin luotan Ludwig Geromillerin sekä parin kaverin kokemuksiin Tohtorin vahvuuksista ja heikkouksista:

Vahvuudet

• Halpa
• Värinätön, kierrosherkkä kone
• Helppo käsitellä
• Kestävä (kaveri tahkonnut yli 70 tkm, ilman isoja remontteja)
• Taloudellinen

Heikkoudet

• Laiska...
• pehmeä jousitus
• runko ja pakoputkisto ruostuu
• kiksimallin käynnistys, jos sitä ei osaa (muuttuu paljon helpommaksi vuosimallista -94)

Mutta rivien välistä DR on erittäin hyvä reissuenduro, matkaenduroksi se on liian pieni, oikeaksi enduroksi liian laiska, mutta harrastepyöräksi pienille teille ja poluille oikein sopiva. Ja on minun kaverini Mikko ajanut sillä muutaman kerran Norjaan lomailemaan, joten matkapyöräominaisuuksiakin löytyy, jos ne vain löytää... Mikon pyörällä on kauden 2004 jälkeen ajettu 92 tkm, ja koneeseen on 40 tkm kohdalla vaihettu mäntä ja sekä pakoventtiilit, muuten konetta ei ole korjattu!

Minulle DR:n hankinta tuli kuvaan, kun jo hetken aikaa olen halunnut yksinkertaisempaa pyörää. Aluksi etsiskelin Hondan XR400/XR600:sta, mutta kun eteen osui sopiva pikku-tohtori, niin en voinut vastustaa kiusausta. Etenkin kun olin saanut ajaa kaverin DR350:lla useita kertoja, olin oivaltanut sen potentiaalin minun käyttöön.

Kuten todettua, DR on tekniikaltaan kestävä, mutta joitakin tyyppivikoja:

• Kytkimen navan molemmin puolin olevat prikat kuluvat, jolloin pyörä pyrkii ryömimään, myös vapaan löytäminen vaikeutuu. Myös kytkimen mutteri löystyy itsekseen ja kytkin alkaa ääntämään. Mutteri ei kuitenkaan pääse irtoamaan, lukituslevy estää sen.
• Vaihteensiirtäjän pultti löystyy itsekseen tai katkeaa kaatumisessa.
• Maaliviat rungossa

Suzukin öljynvaihto ja venttiilinsäätö on 6 tkm välein. Koska moottori on ilmajäähdytteinen, joten itse olen vaihtanut öljyt 3-4 tkm välein. Tässä öljynvaihdon ja venttiilisäädön ohjeet.

Öljyn vaihto

Öljynvaihdossa koneeseen menee öljyä 1,7 litraa, suodattimen vaihdon yhteydessä 1,9 litraa. Koneen purkamisen jälkeen öljyä menee 2,1 litraa. Öljyn viskositeetti SAE 10W-40 (API: SE tai SF). Synteettistä öljyä käytettäessä varminta on ostaa moottoripyörille tarkoitettua öljyä, ettei tule kytkimen kanssa ongelmia.
Itse olen vaihtanut öljynvaihdon yhteydessä myös suodattimen, koska se ei maksa kuin n. 5 euroa.

• Lämmitetään kone
• Öljyt lasketaan ensiksi rungosta, sitten moottorista (pohjapanssarin irroitus helpottaa öljyn valuttamista rungosta)
• Öljyn valuttamisen jälkeen voidaan tarkistaa ja puhdistaa runkoputken alaosassa (josta lähtee öljyletku moottoriin) oleva sihti.
• Irroitetaan öljynsuodattimen kansi, vaihdetaan suodatin ja laitetaan kansi takaisin. Huomaa suodattimen alle tuleva jousi. Kiristysmomentit: öljysihti 25-30 Nm, moottorin öljyproppu 18-23 Nm, rungon öljyproppu 15-20 Nm, suodattimen kannen pultit 4-7 Nm.
• Lisätään rungon kauttaa öljyä, maksimissaan 1,9 litraa.
• Käytetään konetta 3 minuuttia, tai kunnes moottori on lämmin. Pysäytetään ja odotetaan minuutti, jonka jälkeen tarkistetaan mittatikusta öljyn pinta
• Lisätään öljyä kunnes sitä on öljytikun ylämerkkiin, huomaa että mittatikkua ei kierretä kierteeseen pintaa mitattaessa.
• Tarkistetaan öljynpinta vielä muutaman kilometrin jälkeen

Venttiilien säätö

Venttiilit säädetään koneen ollessa kylmä. Polttoainesäiliö on irroitettava, ja ympäristö kannattaa putsailla kaikesta ylimääräisestä roskasta ja pölystä.

• Irroitetaan koneen vasemmalta puolelta kampiakselin ja ajoitusmerkin tulpat kuusiokoloavaimilla
• Irroitetaan venttiilien säätötulpat 10 mm avaimella
• Poistetaan sytytystulppa, jotta konetta on helpompi pyörittää vauhtipyörän päästä
• Pyöritetään konetta 17 mm hylsyllä ja varrella vastapäivään kunnes ajoitusreiässä on "T"-merkki kohdalla
• Tarkistetaan keinuvipuja heiluttamalla, että ne liikkuvat hiukan, ellei liiku, pyöritetään konetta täysi kierros (vastapäivään).
• Tarkistetaan välykset, Suzuki DR350(S)90-93 pakoventtiilit 0.10-0.15 mm, imuventtiilit 0.05-0.08 mm.
  Suzuki DR350(S ja SE)94-99 pakoventtiilit 0.17-0.22 mm, imuventtiilit 0.05-0.10
• Suzukin venttiilien säätöruuvien neliöpäitä on ilman erikoistyökalua helpoin pyörittää pienellä jakoavaimella.
• Välys on sopiva kun rakotulkki hiukan ahdistaa
• Kiristetään venttiilinsäätöruuvit, tarkistetaan vielä välykset
• Laitetaan irroitetut osat takaisin

Minun DR 350 S on tuontu Saksasta ja on vuosimallia -94, kiksikäynnisteinen eli siinä ei ole "neitinappia". Onneksi juuri -94 vuosimallista kiksikäynnisteisen mallin käynnistys muuttuu hankalasta erittäin helpoksi automaattisen puolipuristimen ja koneen sisäisten välitysten ansiosta.

Pyörään oli Saksassa asennettu osia, joita olisin joutunut joka tapauksessa hankkimaan. Eli siinä oli Acerbicksen 16 litran tankki, muoviset runkosuojat, karjaraudat (kahvasuojat) ja alumiinitanko, josta olen oppinut pitämään - vähentää tärinöitä.

Haluan kokeilla talviajoa, johon edellinen pyörä Honda Dominator oli liian kallis kaadettavaksi, raskas ja rengaskooltaan hiukan hankala. Suzuki on talviajoon paljon huolettomampi, ja ehkä saan hankittua nastarenkaatkin käytettynä joltakin kilpakuskilta, joille renkaiden virheetön kunto on tärkeää. Lisäksi DR on mainio rakentelukohde, johon löytyy osia, ja johon sopii esimerkiksi Suzuki RM -crossipyörän vanteet, jousitusosat, jarruosat tms. Nyt on mukavaa, että on sellainen pyörä jossa voi tälläinen tee-se-itse-mies toteuttaa itseään.

Tauko Jukuanvaaralla

Ajokaudella -2003 tuli ajettua 12915 kilometriä, vaikka tarkoitus olikin vähentää ajamista... Pisimmät päivätaipaleet olivat n. 630 kilometriä, mutta asfalttiteillä ajaminen vähentyi entisestään. Pikkupolkuja tuli ajettua ja löydettyä taas lisää, ja pääsipä niistä nauttimaan muutama heppu minun lisäkseni.

Kun ei ole mahdollisuutta sijoittaa rahaa harrastusvälineeseen, niin DR on ollut hyvä valinta minulle. Pieni polttoaineen kulutus, luotettava ja yksikertainen rakenne saavat ylläpidon olemaan halpaa. Lisäksi pieni teho kompensoituu myös pienellä painolla. Ajoin läpi Allroad Tourin tohtorilla, ja ei ollut minkäänlaisia ongelmia pyörän, niinkuin ei muunkaan suhteen. No olin kyllä perän pitäjänä, mutta kuitenkin :)

Pienellä pyörällä tavaroiden kuljetus vaatii enemmän huomiota kuin isommalla, koska tavarat muuttavat ominaisuuksia paljon enemmän. Tohtori ei pidä siitä, että lastaa tavaraa tarakalle. Teinkin Allroad Touria varten putkesta sivulle telineet, jotta sain tavaroiden painopistettä alemmaksi, ja pyörästä tuli huomattavasti ajettavampi. Nyt pitäisi miettiä alumiinilaukun hankkimista tai valmistamista sivuille, jotta saisi tavarat kulkemaan vielä alemmalla.

30 hevosvoimaa ja 118 kiloa...Ei todellakaan mikään kuppilakeskustelujen innostavin puheenaihe. Mutta yllättävän hyvin tuollakin kerkeää muiden mukana. Kokeilin loppusyksystä KTM EXC 525:sta joka painaa saman verran, mutta moottoritehoa on n.30 heppaa lisää ! Isolla soratiellä aivan hillitön kampe, mutta pikkuisilla poluilla saa olla kyllä sarvissa minua n. 435 % parempi kuljettaja. Minulle tuollainen 80-90 km/h saa riittää huippuja, silloin kun ajan ns. lujaa. Jos tämä vauhti ei riitä, niin silloin on liian iso tie!. Tohtorin voimavaroilla sen saa kinnattua n. 130 km/h todelliseen nopeuteen, mutta mukavinta siirtymätaipaleen vauhtina on pitää 80-100 km/h.