6. päivä ART Nolppio 2002Seurujärvi-Olanko 429 km 76 % sorallaLaakerihommiaSeurujärveltä lähdön jälkeen oli pitkä ajopäivä tiedossa, itseasiassa reissun pisin ajopäivä. Jälleen kerran ajoimme Nolppion ohi Tepsan kautta kohti Kierinkiä. Hiukan ennen Kieringin tankkaustaukoa Krisun TransAlpin ajo- ominaisuudet muuttuivat ajo-omituisuuksiksi. Kieringin kaupan pihalla selvisi, että hiukan ennen reissua vaihdetut takapyörän laakerit olivat rikkoutuneet. Meidän partiossa kenelläkään ei ollut varalaakereita mukana, mutta eräs paikallinen lähti katsomaan varastostaan jos vaikka siellä olisi laakereita. Krisu alkoi irroittamaan laakereita partion avustuksella. Ja minä tapani mukaan en voinut olla sekaantumatta remonttiin. Kuten kuvasta näkyy, työkalut eivätkä olosuhteet muistuttaneet millään tavalla korjauskäsikirjoissa olevia työolosuhteita. Kuitenkin laakerit saatiin irroitettua. Seppo oli jo valmiina lähtemään Sodankylään hakemaan laakereita, mutta sitten onneksi löytyi varalaakerit yhdestä XT:stä, muistaakseni Tanskalaisen Henrik Knudsenin varaosista. Laakerit paikalleen ja eikun menoksi. Ja Kieringin kaupan polttoainesäiliötkin tuli ostettua tourille osallistujien toimesta tyhjäksi.
ToramokivaloYksi reissun hienoimmista ajopätkistä löytyi läheltä Rovaniemeä Toramokivalon kiertävillä teillä. Paikka sijaitsee 25 kilometriä Rovaniemeltä pohjoiseen, Huhtalaniemeltä hiukan itään. Siellä näytti olevan joka suuntaan pikkuisia hiekkateitä, ja korkeuseroa löytyy. KuohunkivaaraHiukan ennen reissun viimeistä leiripaikkaa Simojärven Olangossa oli reitille laitettu vaihtoehtoinen reitti. Yhteisellä päätöksellä lähdimme kiertämään Kuohunkivaaraa, vaikka takana oli tässä vaiheessa n.380 kilometriä ja kello oli jo n.18. Reitti oli aivan mahtavaa mutkaista soratietä matalahkossa mäntymetsikössä, tien noustessa pikkuhiljaa korkeammalle. Jostain syystä reittipisteellä 285XXX ajettiin suoriksi, eikä käännytty oikealle niin kuin olisi pitänyt. Pari kilometriä pisteeltä (Ristilammelle suuntaan) havaitsin, että vikaan mennään. Mutta koska tie oli muuttunut kapeaksi talvitienpohjaksi, ei minulla ollut mahdollisuutta lähteä ajamaan keulaa kiinni. No kartassa näkyi, että Juomulampien jälkeen tie loppuisi. No näihän kävikin. Tie oli muuttunut traktorilla tai mönkijällä ajettavaksi jo paria kilometriä aiemmin, kun kärki oli pysähtynyt poroerotusrakenteiden kohdalle karttaa tutkimaan. Siinä sain kerrottu Krisulle paikan missä mennään, eli ei kun takaisin. Teemu oli kerennyt mennä edessä olevalle suolle, joten pikkaisen oli taas hikoilutöitä.
Jos väsyttää niin pitäisi levähtääJoten käännyimme takaisin ajelemaan kohti reittipistettä 285XXX, jonne matkaa oli n. 6 kilometriä. Väsymyksestä johtuen ote meinasi herpaantua itse kullakin, mutta Marcolla XT karkaisi tiellä olleesta urasta ojanpohjalle. Tien kunnosta johtuen vauhtia ei ollut kuin hiukan, joten mitään vakavaa ei sattunut. Mutta ojaanajon jälkeen XT ei suostunut käynnistymään. Marco polkin kiksikäynnisteistä XT:tä uupumukseen asti. Sitten Seppo, Kalle ja minä yritimme työntää pyörää, mutta eihän se onnistunut savisella tiellä. Sitten tarkistimme tulpan, minä jatkoin polkemista. Tässä vaiheessa joku hoksasi kysyä, että miten se sammutinnappi..... Partion nestori, Seppo laukaisi tässä vaiheessa sattuvan kommentin meidän touhuille. Eli kohtuus kaikessa ja alle 400 kilometriä soraa päivässä.
--->Nolppio 7.päivä paluu sisällysluetteloon |
