Navigoimaan sorateille



Suunnistamaan sora- ja maanteille

Matkaenduroharrastuksen yksi olennainen osa on suunnistaminen. Minulla itselläni ei ole suunnistuskokemusta muutamaa vaellusta ja armeijaa lukuunottamatta. Matkan varrella on kertynyt kuitenkin kaikenlaista kokemusta ja etenkin viisammilta kuultua faktaa.Olen yrittänyt kerätä tälle sivulle aineistoa, josta voisi olla apua suunnistukseen moottoripyörällä.

Suunnistamistapoja on mielestäni kaksi:

1. Reitin seuraaminen

- Reitti on tehty ennen matkalle lähtöä valmiiksi, ja sitten seurataan kartasta, tiekirjasta, GPS:stä tai muistikuvista reittiä

2. Reitin muodostaminen

- Reissulle lähdetään ilman reittiä. Matkaa taitetaan suunnistamalla kartan tai GPS-navigaattorin avulla. Reitti muotoutuu siten matkaa tehtäessä.

No käytännössä kuitenkin reissulla aina suunnitelmat muuttuvat, eli molempia tapoja tulee käytettyä.

Perille pääsemiseen ei tarvitse mitään erikoisia varusteita, se moottoripyörä on tärkein... Huoltoasemilla jaettavalla ilmaisella tietyökartalla jo pääsee pitkälle, mutta silloin jäävät juuri ne soratiet löytymättä. Ja ideahan oli päästä pois niiltä nelipyöräisille tarkoitetuilta teiltä, joten kunnollisen kartan hankkiminen kannattaa.

Ajon aikana reitin seuraaminen ei myöskään saa viedä liika huomiota muun liikenteen seuraamiselta. Karttaa on vauhdissa vaikea lukea, ja usein jopa vaarallista. Toisaalta taas pysähtyminen melkein jokaisessa risteyksessä alkaa syömään miestä (tai naista). Tällöin apu voi löytyä Tiekirjasta tai vaikkapa GPS-navigaattorista. Kartalle, tiekirjalle, navigaattorille yms. voi itsekin tehdä varusteita.


Kartat

Karttoja on monenlaisia, ja niitä löytyy kaupoista, huoltamoilta ja kirjakaupoista. Paras valikoima karttoja on Maanmittauslaitoksen toimistoissa. Myös Genimapin sivuistoilta voi hankkia karttoja.

scandinavian kartta
Onneksi kartat ovat nykyisin tarkempia...

Erilaisia karttoja

Yleistiekartta esittää koko Suomen yhdellä silmäyksellä. Kartan mittakaava on 1:1,6 milj. ja sen tiestö on kuvattu päätieverkon tarkkuudella.

Autoilijan tiekartan mittakaava on 1:800 000. Päällystetyt ja päällystämättömät tiet on merkitty eri väreillä. Myös tienumerot näkyvät kartassa.

GT Tiekarttojen mittakaava on 1:200 000, jolloin kartalla 1 cm vastaa maastossa 2 km:n matkaa. Uudessa GT-kartassa (etusivu sininen pohjaväriltään) GPS-käyttäjiä varten karttaan on merkitty punaisella viivastolla yhtenäiskoordinaatiston ruudusto. Suomi on jaettu 18 GT Tiekarttaan.

Maastokartta 1:50000 (topografinen kartta) on myös käytännöllinen, etenkin niille seuduille, joilla liikkuu paljon. Aiemmin oli myös ns. peruskartan pienennöstä jossa oli sama suhde. Ainoa vika näin tarkassa kartassa on se, että siltä ajaa hetkessä ulos. Yksi karttalehti kattaa 30x40 kilometrin alueen.

Maastokartta 1:20000 (peruskartta) ei ole enään käytännöllinen matkaenduroilla liikuttaessa. Yksi karttalehti kattaa 10x10 kilometrin alueen.

Soratiellä reissaamiseen juuri GT-kartta on paras. Sillä näkyvät tiet ovat käytännössä sellaisia teitä, joilla saa ajaa (ellei ole erikseen merkillä kielletty). Eli ei muuta kuin niitä mustia, ohuita viivoja ajelemaan. Kartat ovat varsin arvokkaita hankkia, joten kartan päällystys kontaktimuovilla kannattaa tehdä. Samoin jonkinlainen karttateline on mukava varuste.

CD-karttoja

CD-karttoja on useammanlaisia, mutta yleensä ne on tehty maantiematkailua ja kaupunkisuunnistamista varten. Esimerkiksi Route 66 Europe sekä Genimap Reittikartta AT 1.2 CD 1:800 000 ovat juuri maanteille tarkoitettuja, sinällään varsin mainioita ohjelmia.

Sorateille sopivia cd-karttoja ovat lähinnä GT Reittikartta Suomi 1.0 CD 1:200 000 (varsin arvokas, n. 160 Eur) sekä nykyisin hankalammin löytyvät GT-suomi ja Tie-CD. SanomaWSOY osti Genimapin, jolloin juuri tuo Tie-CD poistui valikoimista. Tie-CD:ssä oli graafisesti erittäin hyvätasoinen verrattuna GT-Suomi karttaan, siinä oli mm. korkeuskäyrät. Tie-CD:tä on ollut alennusmyynnissä n.20 Eur hintaan, ja se on todella hintansa väärti.

Suurin ongelma tälläisissa cd-kartoissa on se, että niillä tehtyä reittiä ei voi siirtää suoraan GPS:lle. OziExplorerilla voi suunnitella reitin GPS:lle. Samalla voit käyttää skannattua tai cd-rompulta leikepöydän kautta kuvankäsittelyohjelmalla rakennettua karttaa pohjana.

Tällä hetkellä (07/2002) GPS-navigaattoreiden muistiin ladattavat kartat ovat puutteellisia sorateiden osalta, tilanne varmasti tulee korjaantumaan, mutta eri asia on kuinka pian.


Tiekirja ja lisätrippi

Tiekirja (roadbook) on muistio johon on etukäteen kirjoitettu muistiin risteykset, välimatkat, tienviitat, tienumerot sekä muut reitillä huomioitavat asiat. Tiekirja voi olla yksinkertaisimmillaan vain paperinpala karttatelineessä, tai sitten se voi olla aavikkoralleista tuttu pyöritettävä paperirulla, jollaisen voi hankkia esimerkiksi Touratechiltä Saksasta.

KTM 620 Rallyen tiekirja
KTM Rallyen tiekirja = roadbook

Tiekirjan olennaisena osana kuuluu lisätrippi, eli käytännössä moottoripyörän oma trippimittari, tai sitten polkupyörän nopeusmittari. Hyviksi havaittuja ovat Sigman mittarit, jotka toimivat tarkasti myös yli 100 km/h nopeuksissa.

Tiekirja toimii siten, että kartalta (cd-kartalta helpointa) mitataan välimatka risteyksestä (tms.) seuraavan risteykseen (tms.), kirjoitetaan se muistiin tiekirjaan. Samalla laitetaan kumpaan suuntaa käännytään, vai ajetaanko suoraan. Kun reittiä seurataan, lisätripistä voidaan katsoa kääntöpaikkaan saapuminen. Kun kohteeseen on saavuttu,lisätrippi nollataan ja uuden etapin seuraaminen alkaa.

Tiekirjan suurimpina etuina voidaan pitää halpaa hintaa (Tee Se Itse kavereille) sekä luotettavaa toimintaa... Suunnistusvirheistä voi syyttää vain itseään.


GPS - Global Positioning System

Global Positioning System - GPS on jenkkien lahja koko maailmalle. Alun perin mannertenvälisten ohjusten sekä erikoisjoukkojen perille saantiin NATOn kehittämä satelliitteihin perustuva järjestelmä on nykyisin valtavan suosittu. GPS tekniikasta ja laitteista kertovia sivuja on lukuisia, mutta käytännössä riittää kun löytää Arto Kojon mainiot ja suomenkieliset GPS sivut.

Soratiesuunnistukseen GPS on ajamista helpottava laite, mutta ilman sitä tulee hyvin toimeen. Sopivalla ohjelmalla reitin tekeminen ja sen navigaattoriin lataaminen on kätevää verrattuna tiekirjan laatimiseen. Lisäksi GPS vaihtaa reittipisteen (engl. Waypoint) sille saavuttaessa automaattisesti seuraavaan.

Omia kokemuksia on niin Garminin kuin Magellanin laitteista. Minun mielestäni soratiesuunnistukseen riittävät kummaltakin valmistajalta perusmallit. Ensimmäinen GPS oli Magellanin GPS 2000 XL, jonka suurin puute oli se, ettei siinä ollut tietokoneliityntää. Nykyisin minulla on käytössä Garminin Etrex, johon voi ladata reittipisteet tietokoneelta, muuten se perusmalli.

Kokemuksesta tiedän, että moottoripyörän ohjaustanko tms. on kova paikka GPS:sän kestävyydelle. Joko moottorin tai ajoalustan tärinä tahtoo rikkoa laitteen, tai ainakin ravistaa paristoja, jolloin virta katkoo pois päältä. Eli kunnolliseen telineeseen satsaaminen kannattaa. Jälleen Touratechiltä saa hankittua laadukkaita alumiinisia telineitä, joissa on panostettu juuri tärinänkestoon. Myös kätevä käsistään tekee telineen itse. Niin Garminin kuin Magellanin omat telineet ovat liian hennosti tehtyjä !

Virransyöttö GPS:lle on myös laitettavissa moottoripyörän sähköistä. Tässä on paikallaan varoituksen sana, sillä navigaattori rikkoutuu herkästi väärällä jännitteellä. Niin virransyöttö- kuin ohjelmointikaapeleita voi hankkia Ari Torpströmiltä. Tietenkin GPS valmistajiltakin saa kaapeleita.
Kiinteä virransyöttö kyllä on mukava, sillä paristoja tai ladattavia akkuja joutuu vaihtamaan merkistä ja mallista riippuen pahimmillaan muutaman tunnin välein.


Reitin suunnittelu

Yksi minun harrastuksista talvi-iltoina on reittien suunnitteleminen kesäksi...

Reitti muodostuu etapeista eli välimatkoista pisteestä pisteeseen.

Reitin tekeminen kartalle

Kartalle reitin piirtäminen onnistuu mainiosti yliviivaustussilla, se on sitten pysyvä jälki. Mutta jos olet päällystänyt kartan kontaktimuovilla (tai kartta on laminoitu), niin sitten voit piirtää reitin joko spriiliukoisella tussilla tai sitten taulutussilla, joiden jäljen voi pyyhkiä pyyhekumilla pois kartan pinnalta. Sen spriiliukoisen tussin musteen irtoaminen kannattaa testata.

Reitin tekeminen tiekirjalle

Kääntöpaikat ts. reittipisteet voi nimetä numerojärjestyksessä, eli esimerkiksi 1LFT(left=vasen), 143SRT(straight=suoraan), 147RGT(right=oikeaan). Tämä nimeämissysteemi on peräisin Allroad Tourin GPS-kordinaateista, mutta minusta erittäin hyvä tapa. Tietenkin kääntöpaikan nimeksi voi laittaa vaikka "Kaareekhkievis" jos haluaa.

Kuva tiekirjasta
Tiekirja nuotitettu tekstikäsittelyohjelmalla.

Paperikartalla mittaat viivoittimella etapin pituuden tai katsot karttaan merkityt välimatkat (merkitty vain isommilla teillä) tai mittaat etapin pituuden cd-karttaohjelmalla ja merkkaat ne ylös. Myös jonkinlaisia karttamittareita on olemassa, ei ole omia kokemuksia niistä.Samalla kun kirjaat välimatkan tiekirjaan, laita etapille myös muita opasteita muistiin: Paikannimiä, tienviittoja, tiennumeroita jne.
Tämän jälkeen teet seuraavan etapin.

Reitin tekeminen GPS-navigaattorille

Reitin voi tehdä GPS:lle useammallakin tavalla. Miten reitti muodostetaan GPS:n muistissa riippuu laitteesta, ohjeet löytyvät varmasti rekkulin ohjekirjasta.

1. Teet reitin aiemmin keräämistäsi reittipisteistä.

2. Mittaat kartalta reittipisteen paikan ja määrität sen kordinaatin, ja syötät kordinaatin navigaattorille. Helpointa kordinaatin määrittely on uudelta GT-kartalta tai 1:50000 maastokartalta, joille on merkitty yhtenäiskoordinaatiston ruudukko, jolta voit mitata viivoittimella suoraan kilo-, sadat-, kymmenet,- ja metrit.

3. Katsot CD-kartalta reittipisteiden kordinaatit ja syötät ne navigaattoriin joko käsin tai sitten esimerkiksi Waypoint+ ohjelmalla siirtämällä.

4. Merkkaat reittipisteet esimerkiksi OziExplorerilla suoraan ohjelmaan ladatulta kartalta, teet reitin ohjelmalla ja lataat reitin navigaattorille. Ozille saat kartan joko skannaamalla sen itse. Tai sitten cd-kartalta leikepöydän kautta jollakin kuvankäsittelyohjelmalla rakentelemalla.

Viimeksi mainittu tapa on kaikista helpoin ja kätevin, jos vain jaksaa skannata tai rakentaa kartan.

Reittipisteet voi nimetä numerojärjestyksessä, eli esimerkiksi 1LFT(left=vasen), 143SRT(straight=suoraan), 147RGT(right=oikeaan). Tämä nimeämissysteemi on peräisin Allroad Tourin GPS-kordinaateista, mutta minusta erittäin hyvä tapa koska GPS järjestelmän reittipisteen nimen maksimi merkkimäärä on 6 merkkiä.

Kun mittaat reittipistettä kannattaa se merkitä hiukan (10-100 metriä) ennen kääntöpaikkaa. Tämä siksi, että jos merkkaat reittipisteen keskelle risteystä, niin sinäkin joudut ajamaan keskelle risteystä saadaksesi uuden kohteen.


Reitin seuraaminen

Reitin seuraaminen kartalla

Seuraat kartalle merkittyä viivaa vertaamalla sitä ympäristöön. Useasti kannattaa pysäyttää pyörä ja laittaa mieleen muutama käännös valmiiksi. Myös kartan kääntäminen ajosuuntaa vastaavaksi helpottaa, tällöin tietenkin nimet kartalla saattavat olla ylösalaisin.

Reitin seuraaminen tiekirjalla

Reittivälin alussa nollaat trippimittarin tai lisätripin, katsot tiekirjasta etapin pituuden, sekä mahdolliset muut tiedot tai huomautukset. Sitten ajat etapille määritellyn matkan, ja alat valmistautumaan seuraavaan käännökseen, tripin nollaukseen yms.

Reitin seuraaminen GPS-navigaattorilla

Starttaat navigaattorilta reitin päälle ja alat seuraamaan suuntanuolta, samalla seuraat myös välimatkaa seuraavaan reittipisteeseen. Ja sen saavutettuasi aloitat uuden seurannan.


Ilman reittiä, kartan avulla suunnistaminen

Tämä on minulle mieluisin tapa reissata, koska matka on tärkein, ei kohde!!

Kartalla seurataan kuljettua matkaa joko jatkuvasti, tai vain silloin tällöin tarkistelemalla, että missä mennään. Jatkuvasti matkaa seurattaessa lisätrippi on mainio apuväline tarkistamaan välimatkoja. Kun taas GPS on silloin ovallinen, kun on eksyksissä ja haluaa tietää olinpaikkansa.

Ilman reittiä ajellessa on tärkeää laittaa maamerkkejä risteyksissä ja matkan varrella mieliin, jos ja kun joutuu palaamaan takaisin.


Karttoja, laitteita, ohjelmia ja telineitä (linkkejä)

Karttaohjelmia sekä karttoja

Genimap Kaikkea kartoista romppuihin.

Laitteita

Touratech Telineitä, GPS-navigaattoreita, roadbookeja, IMO-tietokoneita yms.
KTM-sommer KTM:lle sopivia rekkuleita.
Ari Torpströmiltä saat kaikenlaisia kaapeleita navigaattoreihin.
Afour Navigation systems - yksi lukuisista tiekirjakehitelmistä.

Reitin suunnittelu ja reittipisteen siirto-ohjelmia

OziExplorer Yksi parhaista ja kohtuuhintainen.
Waypoint+ Ilmainen.
Touratech QV Kallis ja varmasti hyväkin.

Ohjelmapäivityksiä GPS-navigaattoreille

Garmin
Magellan


Tee Itse

Tee se Itse - päällystä kartta

Kartat ovat sen verran arvokkaita, että ne kannattaa päällystää. Lisäksi kartta "happanee" hetkessä jos se pääsee kastumaan. Ja päällystetylle kartalle voit merkata tussilla reitin tai muistiinpanoja. Vaihtoehtona päällystykselle on niiden hankkiminen laminoituina, mutta silloin kartat ovat kovia ja suhteellisen hankalia kuljettaa mukana.

Tarvikkeita, joita tarvitset kartan päällystämiseen:
Kartta, kunnollista kontaktimuovia (hinta kertoo paljon laadusta), sakset, viivoitin, mahdolliset lapset ja lemmikkieläimet ulkona, kunnollinen valaistus, tasainen ISO pöytä tai puhdas lattia sekä lehmän hermot.
Asiaa kokeilematon voi luulla että kartan päällystäminen ei onnistu helposti, ja että siihen jää kuplia, mutta minä olen päällystänyt vuosia omat karttani.

Kartan päällystys

  • Avaa kartta pöydälle tai lattialle (= päällystysalustalle) ja tasoita taitoksia kynnellä tai viivoittimella.
  • Leikkaa kontaktimuovista muutama pala, joilla sitten kiinnität kartan päällystyalustaansa. On tärkeää, että kartta on suorassa, eikä siinä ole vekkejä. Käytännössä aloitat kulmasta ja sitten kiinnität vastakkaisen kulman jne.
  • Avaa kontaktimuovirullaa hiukkasen ja leikkaa muovin taustapaperissa olevaa ruudukkoa pitkin reuna suoraksi.
  • Irroita kontaktimuovi taustapaperista n.1 cm matkalta rullan leveydeltä ja taita taustapaperi.
  • Laita rulla kartan päälle, ja aloita juuri avaamallasi liimareunalla kartan reunasta suoraan. Voit avata rullaa jonkin matkaa, jotta näet lähteekö kontaktimuovi suoraan.
  • Vedä rullan alta taustapaperia hitaasti samalla painamalla peukalolla kontaktimuovia kartan pintaan reunasta reunaan. Ei kannata käyttää liikaa voimaa/kiirehtiä, muuten muovi venyy ja tulee kuplia (tässä hyvä kontakti erottuu huonosta/halvasta).
  • Kun tulet kartan vastakkaiseen reunaan katkaise muovi ja suorista muovin reuna ruudukkoa pitkin.
  • Aloita seuraava varvi. Laita kontaktit sentin verran päälekkäin.
  • Kun kartta on päällystetty poista se alustasta, ja leikkaa reunojen yli menevät muovit pois.
  • Taita alkuperäisiä taittopaikkoja pitkin kartta (viivoittimella on hyvä painaa taitokset)



takaisin etusivulle


© R.Anias 2003