Honda NX650 Dominator

Honda kevättalvella 2003

Mikäs Töminäättöri tämä on??

Kysäisi huoltamon asiakas luettuaan tankkitekstin "Dominator", kun olin kerran tankilla.

Se on Hondan matkaenduro, joka on tarkoitettu lähinnä yksipäällä matkaavalle kulkijalle. Mallin valmistus on aloitettu Japanissa vuonna 1988 ja jatkuu vieläkin, mutta vuodesta 1995 Italiassa. Kone on perua wanhasta vuoden 1979 XL/XR500:sta, josta on kehittynyt vuosien varrella XL600R, XR600R ja XR650L, jossa onkin täysin sama kone kuin NX650 Dominaattorissa. Moottori on 1-sylinterinen, ilmajäähdytteinen, 5-vaihteinen kansiventtiilikone yhdellä yläpuolisella nokka-akselilla. Koneessa on Hondan v.-83 käyttöönottama RFVC (RadialFourValveCombustion) kansi, eli venttiilit ovat pallon muotoisessa palotilassa radiaalisesti. Tällä on saavutettu mahdollisimman suuret venttiilit kanteen.

Teknisiä tietoja NX650 Dominator
Iskutilavuus	644 cc
Poraus x Isku	100 x 82 mm
Puristussuhde	8.3 : 1
Teho	45 hv/55 Nm(-88-91), 44 hv/53 Nm(92-)
Jousitusmatka etu / taka	220 mm / 195 mm
Kuivapaino	152 kg (-88-91), 164 kg (92-)
Akseliväli	1435 mm
Rengas etu / taka	90/90-21 54 S / 120/90-17 64 S
Polttoainesäiliö	13 litraa (-88-91), 16 litraa (92- )

Hondan Iso single on tunnetusti kestävä. XR600 on Jenkeissä todella suosittu myös Offroad- kisapyöränä, mm.Scott Summers on voittanut kyseisellä mallilla yhdeksän (9) kertaa Yhdysvaltojen kansallisen Offroad-mestaruuden. Hondat eivät ole parhaita rungoltaan, tai moottoriltaan, mutta kokonaisuus on yleensä todella vahva ja kestävä. XR-pohjaisten kyseessäollessa jopa ylimitoitettuja, XR-konetyypin moottorien teho tulee lähinnä matalilla ja keskikierroksilla, ja konetta on turha kierrättää punarajalle. Tällainen moottori on aloittelijoille helppo, ja olenkin havainnut, että kun en omaa mitään kisataustaa, niin Dominaattori pysyi hanskassa pahoissakin paikoissa. Domin runko on mainio, ohjauksen nopeus on lähellä KTM:n malleja. Maavara vain on liian pieni, ja samalla runkoputket on vedetty seisontatuen vuoksi vasemmalla turhan leveälle. Takajousitus vakiona on yli 80 kiloiselle liian löysä, kun taas etujousitus on hivenen liian kova. Polttoainetta Dominaattori kuluttaa 4,5-7 litraa/100 km.

Vahvuudet ja heikkoudet

Ominaisuudet ovat tietenkin makuasioita, riippuen omista painotuksista. Mutta jos vertaa Dominaattoria vastaaviin muihin 1-sylinterisiin matkaenduroihin niin jonkilaista listaa saa aikaiseksi.

+ Räväkkä runko, ohjautuu keveästi

+ Todella kestävä moottori

+ Moottorin teho helposti käytettävissä

+ Kohtuulisen keveä

+ Ajovalot

+ Sähköstartti

+ 1-sylinteriseksi tärinätön

- Löysä taka- ja kova etujousitus

- Korkeilla kierroksilla teho ei enään nouse

- Pieni polttoainesäiliö -88-91

- Ei kiksiä (käynnistyspoljinta) 90-mallin jälkeen

- Tiheät huoltovälit (öljyt 3 tkm)

- Liian pehmeä penkki

- Katteet tavallisesta (katupyörän) katemuovista

Tyyppiviat ja itselleni sattuneita ongelmia

Dominatorissa ei ole varsinaisia tyyppivikoja, joitakin ongelmia on kuitenkin havaittu: Kaasuttimen säädöt voivat olla ongelmallisia saada kohdalleen.Samoin 91-vuosimallin jälkeisissä malleissa oleva pakokaasujen hapetusjärjestelmä (Exhaust Emission Control System) saattaa aiheuttaa moottorijarrutuksessa pauketta. Syy moiseen on alipainetoimisessa venttiilissä (Air Suction Valve) joka ei toimi kunnolla. Tätä pauketta esiintyy lähinnä keväällä talviseisonnan jälkeen, kun pyörä on seissyt pitkään. Venttiilin avaaminen ja herkistely auttaa.

Oma Dominaattori toimi oikein mallikkaasti. Ostaessani pyörän v-98, mittarissa oli 30 tkm, ja edellinen omistaja oli ollut nainen. Pyörällä ei oltu käyty soralla ja se olikin ehdottoman siisti. Ensimmäisenä kesänä minulla oli juuri tuota pakokaasujen hapetusjärjestelmän aiheuttamaa pauketta. Vian korjauksessa maahantuojan huoltopalvelu auttoi mallikkaasti. Myöhemmin poistin koko hapetusjärjestelmän. Kesällä 2000 alkoi pyörä nykiä sateessa silloin tällöin, ja kävin sähköt läpi mutta syytä ei löytynyt. Vasta talven 2002 ison remontin aikana purin johtosarjan kokonaan. Sieltä se syykin nykimiseen löytyi (muutaman hiekan jyvän kanssa), eli sytytyksen pulssianturin piuhoista oli suojavaippa hieronut pinnat rikki. Dominaattorin ongelma onkin, että öljynvaihdossa helposti menee tippa tai pari juuri sähköjohtojen päälle, ja samalla johtonippujen suojaksi laitetut muovit kovettuvat veitsen teräviksi. Etenkin vanhemmassa moottoripyörässä varmasti kannattaa johtosarjat käydä huolellisesti läpi. Pahimmillaan pyörä saattaa syttyä tuleen jos johtosarja hiertyy rikki.

Dominaattorin kanssa isompia teknisiä ongelmia ollut ennen syksyä 2001, jolloin mittarissa oli noin 73 tkm, ja 3-vaihde jäi päälle. Vaihteensiirtäjä oli jäänyt taka-asentoon, ja palautusjousi ei jaksanut palauttaa siirtäjää etuasentoon. Tähän auttoi kun avasin kytkimen kuoren ja pitkällä ruuvimeisselillä sain palautettua siirtäjän etuasentoon. Tässä vaiheessa syy siirtäjän toimimattomuuteen ei vielä selvinnyt, mutta ajatus valkeni, että talvella kone on aukaistava. Ajelin pyörällä vielä n. 1 tkm, jolloin kausi oli osaltani ohi.

Pian pyörän seisontaanlaiton jälkeen irroitin koneen rungosta, ja irroitin kannen+sylinterin koneesta. Kun vielä irroitin männän, niin pystyin katsomaan vaihdelaatikkoon, ja samalla havaitsin 3-vaihteen hammasrattaiden olevan sököjä. 3-vaihteen hammarattaiden pintakarkaisu oli pettänyt, ja irronneet metallinpalaset olivat aiemmin jumittaneet vaihteensiirtäjän. Lisää kuvia ja tarinaa on Koneen remontti linkin takana. Kannattaa muistaa, että koneeseen on vaihdettu öljyt 3 tkm välein, ja alkuperäiset kytkinlevyt olivat vielä asennusmitassa, joten hammasrattaissa (tai -rattaassa) on varmaankin ollut karkaisuvika.

Dominaattorin huoltaminen

Dominaattorin tehtaan huoltomanuaali löytyy PDF-tiedostoina Macin sivuilta

Dominaattorissa turhan lyhyet huoltovälit, öljyillä se on 3 tkm ja venttiilinsäätö on 6 tkm välein. Moottori on kuitenkin ilmajäähdytteinen, joten Honda on ottanut varmanpäälle. Öljynvaihtoväliä voi varmasti kasvattaa jos käyttää synteettistä moottoripyöräöljyä. Tässä öljynvaihdon ja venttiilisäädön ohjeet.

Öljyn vaihto

Normaalissa öljynvaihdossa koneeseen menee öljyä 1,9 litraa. Ainoastaan koneen purkamisen jälkeen öljyä menee 2,3 litraa. Öljyn viskositeetti 10W-40 API: SE tai SF. Synteettistä öljyä käytettäessä varminta on ostaa moottoripyörille tarkoitettua öljyä, ettei tule kytkimen kanssa ongelmia.
Itse olen vaihtanut aina samalla suodattimen, koska se ei maksa kuin n. 5 euroa.

Lämmitetään kone
Öljyt lasketaan ensiksi rungosta, sitten moottorista (proppu on vaihdepolkimen alla, runkoputken vieressä)
Irroitetaan suodattimen kansi
Annetaan öljyn valua pois koneesta, jonka jälkeen öljyproput kiinnitetään runkoon (35 Nm) ja moottoriin (25 Nm)
Vaihdetaan suodatin, ja laitetaan kansi oikeaan asentoon (merkintä !!) ruuvien 3kpl kireys 9 Nm
Lisätään runkoon 1 litra öljyä
Käytetään konetta minuutin verran
Lisätään öljyä kunnes sitä on öljytikun ylämerkkiin asti
Tarkistetaan öljynpinta vielä muutaman kilometrin jälkeen

Jos öljynkierron toiminnan haluaa tarkistaa, niin jarrupolkimen vieressä kytkinkellon alla on öljypinnan tarkistusruuvi (avainkoko 10 mm), jonka reiän alareunan tasolla öljyn pitää olla pyörän ollessa pystysuorassa.

Venttiilien säätö

Venttiilit säädetään koneen ollessa kylmä. Polttoainesäiliö on irroitettava, ja kokemuksesta tiedän, että ympäristö kannattaa putsailla kaikesta ylimääräisestä roskasta ja pölystä.

Irroitetaan koneen vasemmalta puolelta kampiakselintulppa ja ajoitusmerkin tulppa kuusiokoloavaimella
Irroitetaan venttiilien säätötulpat 24 mm avaimella
Poistetaan sytytystulppa, jotta konetta on helpompi pyörittää vauhtipyörän päästä
Pyöritetään konetta 17 mm hylsyllä ja varrella vastapäivään kunnes ajoitusreiässä on "T"-merkki kohdalla
Tarkistetaan keinuvipuja heiluttamalla, että ne liikkuvat hiukan, ellei liiku, pyöritetään konetta täysi kierros (vastapäivään)
Tarkistetaan välykset, pakoventtiilit 0.12 mm, imuventtiilit 0.10 mm
Välys on sopiva kun rakotulkki hiukan ahdistaa
Kiristetään (25 Nm) venttiilinsäätöruuvit, tarkistetaan vielä kerran välykset
Huomaa, että oikean pakoventtiilin välystä tarkistettaessa pitää kampiakselin paikan olla juuri kohdallaan.Näin siksi, että oikeassa pakoventtilissä on automaattisen puolipuristimen mekaniikka, joka pitää venttiiliä n.millin auki alle 600 r/min. Kannattaa pyörittää konetta kaksi kierrosta vastapäivään ja tarkistaa oikean pakoventtiilin välys !!
Laitetaan irroitetut osat takaisin

Hondan tehtaan huoltomanuaalia ei saa enään suomen maahantuojalta. Mutta alfamerilta saa hankittua saksankielisen tai ranskankielisen huoltomanuaalin. Lisäksi koneremonttiin kätevä opas on Clymerin "Honda XL/XR500- 650 Single 1979- 1997", numero M339-5. Tässä opuksessa on kerrottu XR650L -mallin huolto ja koneen kunnostus, XR650L:ssä on sama moottori kuin Dominaattorissa.

Minun Dominaattorini

Minun Dominaattorini koki matkanvarrella monenlaista, kokeilin sitä jopa Supermotona, mutten innostunut siitä, tehoa olisi pitänyt olla paljon enemmän ja painoa vähemmän. Tein kuitenkin pyörään joitakin muutoksia japanilaisten jälkeen. Tarkoitukseni oli parantaa pyörää, onnistuen välillä paremmin välillä huonommin.

Runko on mielestäni varsin hyvä. Ainoat muutokset runkoon on oikeastaan matkustajan jalkatappien poistaminen tarpeettomana, ja runkosuojien lisäys suojaamaan maalipintaa crossisaappailta. Jousitus vaatikin sitten enemmän töitä. Etujousituksessa on minulla jostain syystä tarpeeksi kantavuutta (parilla kaverilla saman vuosimallin keula on hirveän löysä), ja öljyn kanssa pelaamalla olenkin ollut siihen tyytyväinen. Saattaa olla niin, että edellinen omistaja on laittanut jäykemmät jouset. Takajousituksessa olikin sitten todellinen ongelma sen kantavuus, tai paremminkin kantavuuden puute. Jousi on löysä yli 80 kiloisille. Itse olen ajovarusteiden kanssa 100 kg paikkeilla, ja takaiskari pohjasi pahasti. Mutta onneksi vikaan löytyi apu. Soittelin nimittäin Tiittasen Sepolle Totaltekkiin ja sieltä löytyi apu WP iskunvaimentimen muodossa. Iskunvaimennin on varustettu paluuvaimennuksella ja siinä ei ole lisäsäiliötä, mutta nämä säädöt olivat minun ajotyylilleni sopivat.

WP:n takaiskunvaimennin

Muita muutoksia oli tarakan poistaminen ja korvaaminen pelkällä laukun pohjalevyllä. Sitten sain onnekkaasti ostettua 26 litran Acerbiksen muovitankin ja tankille modifioidut katteet. Pakoputken vaihdoin lähinnä alkuperäisiä säästääkseni Laserin Produroon. Produro ei ole varmastikaan kaikkein keveimpiä tarvikeputkia, mutta se on tehty todella tukevasti. Myös ilmapuhdistimen vaihdoin pestävään K&N:n suodattimeen, joka on Dominaattoriin erittäin edullinen.
Ohjaustangon vaihdoin alumiiniseen ja Acerbiksen karjapuskurit laitoin suojaamaan käsiä puilta ja risuilta. Lisäksi tein karttatelineen, sekä laitoin sen pakollisen Sigman mittarin lisätripiksi suunnistusta helpottamaan. GPS minulla oli aiemmin varsin vanha Magellanin 2000 XL, jolla en varsinaisesti suunnistanut, mutta sillä saattoi hankalat suunnistuspaikat varmistaa. Myöhemmin käytössä oli Garminin Etrex, jolle voi ladata reittipisteet suoraan tietokoneelta, ja jolloin käyttö reittiajossa on tehokasta

Kevättalvella 2003 ostin pienemmän pyörän, jonka kokeilu oli kiinnostanut jo hetken aikaa. Dominaattorilla ehdin ajaa -98 ->2002 kesän välillä 50 tkm. Pyörä meni juuri harrastuksen aloittaneelle kaverille, ja voisiko harrastusta järkevämmällä pyörällä aloittaa. No jäipähän Tenholta kaksi turhaa moottoripyörää ostamatta...Nimittäin normaalikuvio aikuisena moottoripyöräilyä aloittavalle on seuraava:

1. Ostetaan Yamahan 535 Virago

2. Ostetaan Suzukin 1400 Intruder (no kun se Virago oli niin pieni)

3. Ostetaan Honda Pan European (no kun Vaimon on huono istua Intikan kyydissä)

4. Ostetaan Hondan Africa Twin tai BMW GS (kun kaveri on saanut koeajamaan oman matkaenduronsa...)

Siis, kun ostaa matkaenduron, niin riittää kun sen vaihtaa sitten isompaan (tai pienempään...).

takaisin etusivulle